Täysin tyhjältä ja valkoiselta näyttää tietokoneen ruudulla näkyvä tekstinkäsittelyohjelman sivu. Mites se suutarin lapset -sanonta menikään, kun edellinen WellCommsin blogipostaus on joulukuulta 2017. Noloako hieman? Kaiuttimissa Paperi T runoilee ..näytä mulle joku joka ei olemistaan vatvo, kattohuoneistokin on vaan talo jos’on katto..

Aloitetaan siis. Oman olemisen ja kaiken tarkoituksen vatvomisen lisäksi luen vapaa-ajallani mieluiten tietokirjoja. Viimeisimpänä luin Esko Valtaojan kirjan Kohti ikuisuutta ja Yuval Noah Hararin Homo Sapiensin. Näiden lukukokemusten myötä heräsin ajattelemaan, miten käsittämättömän nopeasti maapallolla nykyään elävä ihmislaji Homo Sapiens on kehittynyt luonnontilassa elävästä metsästäjä-keräilijästä ihmiseksi, jonka mahdollisesti suurin eksistentiaalinen uhka tällä hetkellä on geneettisesti paranneltu superihminen tai tekoäly.

Metsästäjä-keräilijät elivät maapallolla reilut pari miljoonaa (!) vuotta, kognitiivinen vallankumous ja kielen synty tapahtui 70 000 vuotta sitten, Homo Sapiens jäi ainoaksi ihmislajiksi 13 000 vuotta sitten, maanviljelyn vallankumous tapahtui 12 000 vuotta sitten, tieteellinen vallankumous 500 vuotta sitten ja hännänhuippuna teollinen vallankumous vasta 200 vuotta sitten. Ja minä istun tässä kirjoittamassa teknologisella päätelaitteella tekoälystä, joka voi ainakin teoriassa olla uhka ihmiselle, ja josta en todellisuudessa ymmärrä yhtään mitään.

Hankkeita, joissa tutkitaan ihmisen genomia ja sen muokkaamista tai aivojen kytkemistä tietokoneeseen, perustellaan pyrkimyksenä parantaa sairauksia ja pelastaa ihmishenkiä. Osa tiedemaailmasta pitää tätä kehitystä välttämättömänä ja luonnollisena kehityksenä, osa vaarallisena touhuna nykyisen lajimme säilymisen kannalta. Toisaalta, ihmislajeja on kuollut aiemminkin sukupuuttoon ja uusia kehittynyt..

Lyhyt Google-testi hakusanalla tekoäly näyttää seuraavia mainoksia: Tekoäly verkkokaupassa -opas kaikille verkkokauppiaille. Miksi tekoälyn hyödyntäminen on kannattava ratkaisu yrityksille? Monipuolisia koulutuksia ja lähestymistapoja tekoälyyn, tutustu ja varaa paikka! Tekoäly on uusi sähkö. Hmm…

Tekoälyllä on siis paljon puolestapuhujia ja se on ”tulevaisuutta” kuten on myös esimerkiksi virtuaalitodellisuus. Seitsemänvuotias tyttöni kysyi viime viikolla, että äiti mikä se oli se 4G, 3D, universumi vai missä niinku on ne lasit? Siis VR-lasit.

Pakko Googlettaa taas: Virtuaalinen todellisuus avaa uusia mahdollisuuksia liiketoimintaan. Heitä kaikki tekosyyt syrjään, virtuaalitodellisuudessa voit kokea mitä haluat. Tarjoamme virtuaalitodellisuuden tuotantoa ideoinnista valmiiseen tuotteeseen. 

Lapsia tietokonemaailma ja virtuaalitodellisuus viehättää. Aikuisille tulee lähinnä paha olo. Seurattuani 10-vuotiaan poikamme peliriippuvaista käyttäytymistä olen pakostakin kaikesta (koulujenkin) digi-intoilusta hieman huolissani – jopa raivoissani. Tätä kirjoittaessani sain puhelun; lapsi haluaa taas ostaa Fortnite-peliin lisää virtuaalihahmoja, aseita, asuja, hakkuja ja mitä lie muita tappovälineitä. Kaikki viikkorahat menevät Fortniteen, sillä se on tärkeämpää kuin mikään muu elämässä. Ja muuten tiesithän, että ne, jotka ei osta näitä virtuaalituotteita ovat nuubeja. Eli nössöjä. No, osta sitten.

Taas Googleen: Fortnite on peli, josta kaikki puhuvat nyt – varoitus se on todella koukuttava. Fortnite on syynä yhä useampaan avioeroon. Videopeliriippuvuus on kasvava ongelma. Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti kesäkuussa, että peliriippuvuus tulee luokitella mielenterveysongelmaksi. Fortnite on muodostunut pakkomielteeksi paitsi aikuisille, myös teini-ikäisille pojille. Tiedetään.

Riemastuttavaa oli lukea saksalaisen aivotutkijan ja tietokirjailijan Henning Beckin haastattelua Helsingin Sanomista (14.9.2018). Eräs kysymys kuului: kuka jatkossakin keksii uudet ideat, kone vai ihminen? Beckin mukaan edelleenkin ihminen, mutta meidän ”nykyihmisten” tulisi oppia uusi tylsistymisen taito. Beckin mielestä ihmisten ongelma on nykyään se, että emme anna itsemme tylsistyä. Tarvitsemme hetkiä, jolloin ei oikeasti ole mitään tekemistä. Sillä silloin luovuus ja uudet ideat pääsevät virtaamaan. 

Beckin mukaan kun mieli vaeltaa, aivoissa aktivoituu default mode networkiksi kutsuttu aivoverkosto. Tällöin mieleen voi päästä verkoston aktivoituessa enemmän uusia ideoita. Eli tylsistymisen taidostahan on tällöin kyse myös mietiskelyssä, mindfulnessissa tai meditaatiossa. Meidän on vain tänä päivänä pakottauduttava tylsistymiseen tai asettauduttava erikseen mietiskelemään.

Ketä siis puhuttelemme, kun teemme terveysviestintää tai puhumme kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista? Emme varmastikaan kaikkia tekoälyä, virtuaalitodellisuutta tai avaruusmatkailua suunnittelevia tahoja. Mutta puhuttelemme meidän geeneissämme edelleen asuvia metsästäjä-keräilijöitä.

Meillä on luontainen kaipuu rentoutumaan luontoon, metsän ja veden äärelle. Kesäisin on ihana kulkea avojaloin ja tuntea pehmeän nurmikon tai lämpimän hiekan kosketus varpaissa. Kaipaamme ihmisen kosketusta. Toivomme lääkärin kohtaamiselta kuunnelluksi ja kohdatuksi tulemista, emme pelkkiä mittauksia ja viitearvoja. Ahdistumme ja stressaannumme suurkaupunkien ahtaudessa, sairastumme ruumiillisesti ja henkisesti digitaalisten laitteiden liiallisesta käytöstä.

Goodio-kahvilan pöydällä on mainoslehtinen: ”Missiomme on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen herkuilla, jotka ovat hyviä niin mielelle, keholle kuin luonnollekin. Emme keskity kilpailuun vaan teemme yhteistyötä muiden samanhenkisten rohkeiden yritysten kanssa yhteisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.”

Terveys- ja hyvinvointiviestinnällä on siis varmasti oma paikkansa ja kuulijansa. Ongelma lienee kuitenkin se, miten viesti saadaan kohdistettua niille, jotka siitä eniten hyötyisivät.

Ajattelin seuraavaksi perehtyä ketogeeniseen ruokavalioon ja paaston terveysvaikutuksiin. Ainakaan metsästäjä-keräilijät eivät syöneet vehnää satunnaisia tähkänjyviä enempää kerrallaan, ja fakta on se että elimistömme ei ole 10 000 vuodessa voinut geneettisesti sopeutua jalostetun viljan (pääasialliseen) syömiseen. Onhan tästä jo pitkään puhuttu, mutta kuuleeko vielä kukaan? Olisiko siinä viestinnän paikka, otetaanpa selvää.